Pop up -vallankumous

Tänään vietetään ympäri Suomea Siivouspäivää, ja mikäs siinä: hauskahan tapahtuma tämä on, olisinpa saattanut itsekin osallistua ellen olisi viettänyt koko päivää puoluetoimistolla eduskuntavaaleja juonimassa. Erilaisia kaupunkitapahtumia on noussut viime vuosina etenkin Helsinkiin kuin sieniä sateella, ja vastikään ilmestyneessä Helsingin Juhlaviikkojen Juhlaviikkosanomissa äidyttiin kuvaamaan näiden pop up -henkisten häppeningien renessanssia peräti "vallankumoukseksi" ja väitettiin, että näissä Ravintolapäivissä, Kallio Block Partyissä sun muissa "valta on kansalla".

Kokovartalohumanisteille ja lähimmäisenrakkauden ammattilaisille

Puhe Humanistisen ammattikorkeakoulun valmistuneiden juhlassa 30.5.2014

Hyvät ystävät, valmistuneet, opiskelutoverit

Olen opintojeni aikana tavannut aloittaa kaikki harjoitustyöni sitaateilla, enkä aio tehdä poikkeusta tälläkään kertaa. Tämä lainaus on eräästä mielikirjastani, Anthony Burgessin Kellopeliappelsiinista. Sitaatissa vankilan pappi puhuttelee telkien taakse joutunutta kirjan päähenkilö Alexia, jota lainauksessa puhutellaan vankinumerolla.

”Hyvyys tulee jokaisesta itsestään, 6655321. Hyvyys on sellainen asia, joka valitaan. Kun ihminen ei voi valita, hän lakkaa olemasta ihminen.”

Joskus lipunvarsi on vain lipunvarsi

Osallistuin eilen Otetaan yö takaisin -mielenosoitukseen, jossa ilmaistiin solidaarisuutta Malmön hyökkäyksen uhreille sekä protestoitiin väkivaltaa, rasismia ja fasismia vastaan. Mielenilmaus oli hyvähenkinen: kulkueeseen Narinkkatorilta Karhupuistoon osallistui useita satoja ihmisiä, ja rumpuryhmän rytmit pistivät tanssijalan vipattamaan niin, ettei marssiessa tullut edes kylmä takatalvesta huolimatta. 

Etukäteenhän toki jo tiesi, mitä nettikeskustelu aiheen ympärillä tulee olemaan. Ilta-Sanomien uutisen kommenttiraidalla muistettiin heti mainita, että vasemmistolaisten paranisi pitää suuta soukemmalla, koska Stalin, Pohjois-Korea ja niin edelleen. Hommaforumin keskustelu oli toisaalta hauskaa, toisaalta ahdistavaa. 

Persupaja: köyhät kyykkyyn

Olympialaisten mitalisateen seasta uutisvirrasta putkahti esiin mielenkiintoinen julkaisu: perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta pullautti tänään Kunnat kuntoon -artikkelikokonaisuuden. Sosiaalisessa mediassa alkoi välittömästi kiertää kuvankaappaus, joka herätti kosolti kysymyksiä ja pakotti minut tarttumaan rapsaan saman tien.

Älä kysy, älä kerro

Toverini leikki-ikäisellä pojalla on pälvikalju. Kyllähän hänelle siitä välillä kiekkohöntsissä piruillaan, mutta parempi on puuttua kiusaamiseen kun painaa pipa syvemmälle päähän: kyllä ne toiset pojat kohta tottuvat erikoisen näköiseen tukkaan, ja pelit jatkuvat entiseen malliin.

Heräsin aamulla Sinuhe Wallinheimon kummallisen lausunnon synnyttämään somepöhinään. Kansanedustaja ja entinen huippukiekkoilija totesi, että kaapista ulos tulo ei aktiiviuran aikana ole viisasta, koska vastustajat saattaisivat käyttää tätä tietoa hyväksi. Perustelu kuulostaa sinänsä ymmärrettävältä, pyritäänhän loukkaantumisetkin salaamaan, mutta toisaalta siinä ei ole mitään järkeä.

Henkinen nolla-alue

Siirryimme puolisoni kanssa viime toukokuussa omistavaan luokkaan: ostimme kaksion Helsingin Vallilasta. Alue hyvine kulkuyhteyksineen miellytti meitä, ja Kalliota ja Pitkänsillan eteläpuolta halvempi hintataso sopi kukkarollemme. Omassa rapussamme on pääasiassa pieniä omistusasuntoja, mutta naapurissamme on useita kaupungin vuokrataloja. Pihalla leikkivät monenväriset lapset yhdessä, mummot komentavat skeittaavia jonneja ja läheisessä puistossa kokoontuu "rantojen miesten" parlamentti - päihdeongelmaisten yömajaan on kotoamme vain kivenheitto. Miekkatakseja mestoilla näkyy lähinnä alakerran kebab-paikan edessä, ja ainoastaan kerran on rapussani haissut kusi (tosin en edelleenkään ole varma, oliko asialla kaksi- vai nelijalkainen).

Olin ajatellut painaa kansanedustaja Tom Packalénin (ps) taannoisen reservaattiturahduksen villaisella oltuani siinä luulossa, ettei entisen poliisin näkemyksille löydy tukea edes omista. Olin väärässä, ja eilisestä Kymen Sanomista saatiin lukea Juho Eerolan kannatuskirjoitus. "Olen huolestuneena kiinnittänyt huomiota siihen, että kaupungit ympäri Suomen kaavoittavat nykyisin kunnan vuokra-asuntoja myös omistusasuntojen läheisyyteen", kansanedustaja kirjoittaa.

Perussuomalaiset esiintyvät mielellään "tavallisen kansan" äänenä. Siksikin tuntuu perin kummalliselta, että puolueen näkyvät toimijat ummistavat silmänsä vallitsevalta sosiaaliselta todellisuudelta. Packalénin ja Eerolan mustavalkoisessa kaupunkimaisemassa on olemassa ainoastaan kahdenlaisia asuinalueita: omistusasujien onneloita sekä vuokratalojen elementtihelvettejä, joissa lapset leikkivät huumeruiskujen seassa ja lähin omainen on viranomainen. Todellisuudessahan olemassa on useita harmaan sävyjä, joista oma asuinalueeni on mainio esimerkki. Kunnan vuokra-asunnot ja omistusasunnot samalla alueella eivät automaattisesti tarkoita ongelmia, ennemminkin päinvastoin. Sosiaalinen sekoittaminen koituu lopuksi kaikkien, myös niiden hyväosaisten omistusasujien, eduksi: tutkitusti esimerkiksi yhteiskuntarauha säilyy parhaiten, kun alueiden eriarvoisuus ei kasva liian suureksi.

Lisäksi näillä perussuomalaisilla on hyvin kummallinen käsitys siitä, mitä sosiaalisille ongelmille on mahdollista tehdä. Eivät vuokrataloissakaan mitkään viidakon lait vallitse, vaan oikeisiin järjestyshäiriöihin ja ongelmiin voi ja pitääkin puuttua. Ja oikeastihan vuokralaisen häätäminen on huomattavasti helpompaa kuin omassa asunnossaan asuvan, eivätkä ne omistusasujatkaan aina täysin nuhteetonta väkeä ole.

Toisaalta tämä persujen turautus on linjassa esimerkiksi sen kanssa, miten puolue on suhtautunut romanikerjäläisiin. Köyhyys ei katoa sen kieltämisellä eivätkä sosiaaliset ongelmat reservaatteihin sulkemisella.

Hyvää joulua valikoidulle kansanosalle

Näköjään suomalaisiin jouluperinteisiin kuuluu nykyään kinastelu siitä, mikä kuuluu jouluun, mikä ei ja keiden kanssa sopii silloin leikkiä. Facebookin avoimessa Vuosaari-ryhmässä on herännyt raivokas keskustelu Kallahden koulun rehtorin oppilaiden koteihin lähettämästä viestistä, joka kuuluu näin:

 Joulujuhlaa vietetään Suomalaisia perinteitä kunnioittaen ja huoltajat ovat tervetulleita. Juhlassa on luvassa opettajien yllätysesitys ja juhlassa lauletaan Enkeli Taivaan virsi, tämän virren viimeinen säkeistö lauletaan seisten. Mikäli tunnet tällaisen olevan vastoin omaa tai lastesi vakaumusta, niin juhliin ei kannata osallistua. Tällöin oppilas merkitään poissaolleeksi ja huoltajan täytyy poissaolo kuitata ja selvittää syy. 

Viestiin sisältyy monia ongelmia, enkä nyt tarkoita ainoastaan sitä, miten käsittämätöntä on, ettei rehtoristasoinen ihminen osaa kirjoittaa tuon parempaa suomea. Ensiksikin koululla toki on lupa järjestää aivan sellainen joulujuhla kun haluaa. Kuitenkin, jos kyse on kristillisestä joulujuhlasta, ei se muuksi muutu vaikka kuinka "suomalaiseksi" väittäisi. Suomessa on aina asunut ei-kristittyjä ihmisiä, jotka joko ovat viettäneet joulua omalla tavallaan tai eivät ollenkaan. Tämä ei tee heitä vähemmän suomalaisiksi.

Toisekseen tähän yhteyteen sopii erinomaisesti ns. Dr Phil -korttina tunnettu "eikö kukaan ajattele lapsia" -veto. Poissaoloselvitysten vaatiminen ja siten lapsen "erilaisuudesta" (kannattaa huomioida, että kyseisessä koulussa opiskelee huomattava määrä ei-kristittyjä lapsia) numeron tekeminen ei ainakaan helpota näiden lasten asemaa koulussa. Pienemmistäkin asioista on päähän potkittu.

Ja se tärkein: Suomessa on uskonnonvapaus, minkä vuoksi tilaisuuksiin, jotka voidaan tulkita uskonnonharjoittamiseksi (virrenveisuu seisaaltaan menee tähän kategoriaan) ei ole kenenkään pakko osallistua. Tämä koskee myös peruskoulua, eikä yleensä tässä asiassa olekaan mitään ongelmaa. Ominakin kouluaikoinani elämänkatsomustiedon opiskelijat skippasivat joulukirkon ilman mitään selvitysvaatimuksia. Rehtorin vaatimus on siis itse asiassa laiton ja syrjivä.

Kaikenlaisia sitä ammattikasvattajina. Huhhuh. Pasilan Juhani Kontiovaara voisi kiteyttää reksin terveiset koteihin näin: Hyvää joulua kaikille, paitsi teille, jotka ette usko Jeesukseen. Teille oikein paskaa joulua.