Muutama päivä sitten eteeni osui kuitenkin otsikko, joka pisti miettimään. Björn Wahlroosilla nimittäin oli viime vuonna sama veroprosentti kuin minulla. Itse kohtalaisen pienituloisena silpputyöläisenä koen, että voisin maksaa veroja aivan hyvin hieman enemmänkin - prosentin tai parin lisäys ei muuttaisi elintasoani juurikaan, mutta valtion kassaan voisi ropista roimat tulot. Minun palkkaluokassani nimittäin ei ole porukkaa aivan vähän.
Wahlroos-huomio yhdessä äsken katselemani Pressiklubin kanssa sai minut pohtimaan, mikä koko tässä ohjelmassa "veropornoksi" kutsutussa tulotietojen tirkistelyssä on pielessä: se ei herätä ollenkaan sitä keskustelua, jonka sen pitäisi mediassa ja asiantuntijoissa kirvoittaa. Yhteiskunnan kannalta olennaista eivät nimittäin ole niinkään massiiviset tulot, vaan niistä maksetut verot. Se, että multimiljonäärit voivat nostaa liksaa meikäläisen veroprosentilla on se, mistä meidän pitäisi keskustella - ja siitä, mitä tälle pitäisi tehdä. (Toki on huomattava, että Nallen veroprosentti on poikkeuksellisen pieni ja yleensä isokenkäisten verot ovat korkeampia. Tosin, koska pääomatulojen verotus on alhaisempaa kuin ansiotulojen, prosentit jäävät silti pienemmiksi kuin monilla palkansaajilla.)
Vasemmisto on jo pitkään vaatinut sekä ansio- että pääomatulojen verotusta samalla progressiivisella asteikolla. Tämä olisi paitsi yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista, myös kannattavaa. Tosin tämäkään manööveri ei riitä, ellei samalla puututa verovälttelyyn. Anna Kontula ja Taneli Hämäläinen ovat Vasemmistofoorumin Varjotalous-raportissa laskeneet, että ulkomaisten osinkojen lähdeverotusta kiristämällä, maakohtaista raportointia ja läpinäkyvyyttä tehostamalla sekä harmonisoimalla ansio- ja pääomatuloverotus kerättäisiin ainakin 1,3 miljardia euroa lisää veroja vuodessa. Ei mitään pikkusummia siis.
Itseäni ei ainakaan kiinnosta pätkääkään, paljonko joku naapurin Pena tai Yrjö P. Yrityspösö viime vuonna tienasi. Sen sijaan minua kiinnostaa huomattavan paljon se, paljonko valtiolla ja kunnilla on verotuloja käytettävissään yhteiseen hyvään. Tämä on se kulma, jonka keltaisen lehdistönkin toivoisi ottavan shokkiwautulojen revittelyn sijaan. Eikä tätä voisi pitää enää sellaisena "kateuden lietsontana" kuin minä monet verotietouutisoinnit näkevät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti