perjantai 29. kesäkuuta 2012

Nuoret Ei-ei-maassa

Aika usein tulee itsekin arvosteltua Helsingin Sanomia, mutta täytyy myöntää, että Häätökartta-projektillaan lehti on oikealla asialla. Kyse on siis sivusta, jonne nuoret voivat kertoa kokemuksiaan tultuaan syrjäytetyksi kaupunkitilasta vähän Vasemmistonuorten Ilmianna pomosi -kampanjan tapaan. Aihe on poliittisesti erittäin mielenkiintoinen ja toivottavasti herättää myös laajempaa kansalaiskeskustelua nuorten oikeudesta oleskeluun kaupungissa.

Sivustaseuraavan aikuisen silmin usein päämäärättömältä näyttävä hengailu on tärkeä osa nuoruutta. Nuoren elämä ei saa olla pelkkää tavoitehakuista suorittamista, vaan hänellä on oltava aikaa ja oikeus myös sosiaaliseen kanssakäymiseen ja vapaaseen oleskeluun - oikeus olla nuori. Kaupunkitila näyttäytyy kuitenkin monen nuoren silmin kieltoja ja rajoituksia pursuavana Ei-ei-maana: nuorille on annettu porttikieltoja huoltoasemille, kioskeille ja kahviloihin "häiritsevän käyttäytymisen" takia, ja esimerkiksi keskustelu Kampin kauppakeskuksen Gekko-patsaan ympärille kerääntyvästä nuorisosta on ollut vastenmielisen negatiivisesti virittynyttä. En kiistä, etteivätkö nuoret osaisi halutessaan käyttäytyä hyvinkin huonosti, ja siihen on tietenkin puututtava. Koko ikäluokan leimaaminen on kuitenkin vastuutonta.

Mutta onhan niillä nuorilla niitä nuorisotilojansa, voisi joku tähän huomauttaa. Niin onkin, ja hyvä niin. Kattava ja laadukas nuorisotilaverkosto on kaikkien kaupunkilaisten etu, ja jokaisella nuorella on oltava oikeus ammattimaiseen nuorisotyöhön ja -toimintaan paitsi keskustassa, myös omassa kaupunginosassaan. Nuoria ei kuitenkaan voi varastoida omiin tiloihinsa kuin reservaatteihin pois silmistä ja mielestä, vaan heillä on oltava myös oikeus käyttää kaupunkitilaa omalla tavallaan.

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Vasemmiston Helsinki on asukkaiden kaupunki

Helsingin Vasemmiston kuntavaaliohjelma on julkaistu ja löytyy kokonaisuudessaan nettisivuiltamme. Julkaisen tässä ohjelman "top kympin", tärkeimmät teemamme tulevissa vaaleissa. Mitä olette mieltä? Omassa kampanjassani tulen korostamaan kasvatus-, koulutus- ja kulttuurikysymyksiä, jotka ovat tässäkin hyvin esillä.
------

 

Asumisen hinta alas!


Asumisen korkea hinta aiheuttaa Helsingissä köyhyyttä. Edullisten vuokra-asuntojen osuuden reipas kasvattaminen muuttaisi asuntomarkkinoita. Kaupungin oma rakentamisyksikkö poistaisi suurten rakennuttajien ylivallan markkinoilla. Asuminen on perusoikeus niin nuorille kuin vanhoillekin.


Suoraa demokratiaa ja kaupunginosiin omat valtuustot!


Kuntauudistuksen myötä virkamiesten tulee päästää asukkaat mukaan valmisteluun alusta saakka. Päätökset on tehtävä vaaleilla valituissa seutu- ja kaupunginosavaltuustoissa, ei kuntayhtymissä.


Ulkoistamisen ja yhtiöittämisen aika on ohi!


Julkiset palvelut toimivat luotettavimmin ja taloudellisimmin kunnan omana toimintana. Silloin asukkaat voivat vaikuttaa myös niihin sekä vaaleissa että vaalien välillä.

Sosiaali- ja terveysasemille asukaslähtöiset lähipalvelut!


Sosiaali- ja terveystoimen yhdistyessä pitää muodostaa uudet lähipalveluasemat, joita asukkaat kehittävät yhdessä työntekijöiden kanssa. Terveyskeskusmaksut pitää poistaa ja palvelut saada ilman kohtuuttomia jonotusaikoja.

Vapaata tilaa ja kaupunkikulttuuria!


Kaupunkitila kuuluu kaikille ja asukkailla on oltava oikeus jättää siihen jälkensä. Lisää kaupunkiviljelyä ja laillisia paikkoja katutaiteelle! Tarvitaan julkista ei-kaupallista tilaa asukkaiden kohtaamiseen ja yhdessä tekemiseen eri kaupunginosissa. Kulttuurin ja taiteen resursseja on lisättävä.

 

Yhdessä oppimiseen!

 
 
Päivähoidossa ja kouluissa pitää olla tarpeeksi työntekijöitä, myös oppilashuoltoon ja koulupudokkaiden tukeen. Valtion on myönnettävä Helsingille lisää toisen asteen opiskelupaikkoja ja järjestettävä enemmän oppisopimuskoulutusta. Nuorten syrjäyttäminen tulee kalliimmaksi. Päivähoitoon on päästävä lähellä kotia.

Julkiset palvelut ja maksuttomuus kuuluvat yhteen!


Kirjastojen ja museoiden lisäksi asiakasmaksut eivät sovi myöskään terveyskeskuksiin. Vasemmisto haluaa edetä kohti maksutonta joukkoliikennettä alentamalla lippujen hintoja ja laajentamalla opiskelijoiden, eläkeläisten ja työttömien alennuksia. Kaupungissa on oltava vapaassa käytössä olevia liikuntapaikkoja.

Perustulon puolesta!


Helsingin Vasemmisto ehdottaa, että puolueen ja järjestöjen yhteistyöllä valmistellaan aloite alueellisesta perustulokokeilusta Helsingissä. Perustulon tulee vähentää köyhyyttä eikä se saa huonontaa sosiaaliturvan tasoa.

Hiilineutraali Helsinki!


Pelkkää ilmastonmuutokseen ja päästörajoituksiin sopeutumista järkevämpää on ottaa aktiivinen ote ja ennakoida kehitystä. Hiilipäästöjä on alennettava ilmastotieteen esittämän välttämättömän etenemisvauhdin mukaisesti 40 % vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuuden ja tulevaisuuden energiaratkaisujen kehittely on myös hyvää taloudenpitoa.

 

Alueiden sosiaalinen eriarvoistuminen on pysäytettävä!


Millekään alueelle ei saa syntyä huonoa kierrettä, jossa ongelmat vain kasautuvat. Kaikkien alueiden viihtyvyys ja hyvä ilmapiiri on turvattava sekä monipuolisella asuntorakenteella että kattavilla lähipalveluilla.

Mistä rahat?


Helsinki on varakas kaupunki, mutta jos palvelut rapistuvat ja niitä yksityistetään, siitä voi tulla köyhä. Moni Vasemmiston esitys parantaa kaupungin taloutta. Ajoissa saatu sosiaalinen tuki tai terveydenhoito ja asumisen turvaaminen kaikille tulee paljon halvemmaksi kuin ihmisten kierrättäminen palvelujonoissa.

Kokonaisuudessa olennaista on rahankäytön arvojärjestys. Vasemmisto asettaa etusijalle asukkaiden lainmukaiset peruspalvelut ja oikeuden asumiseen. Kaupungin liikelaitosten ja yhtiöiden voittoja on käytettävä asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseen.

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Tunnelukot

Tuskinpa arvasivat taiteilijat, millainen haloo sulatetuista lemmenlukoista syntyisi. "Lukkocasea" on ehditty ruotimaan lehtien palstoilla, blogeissa ja sosiaalisessa mediassa jo usean päivän ajan, mutta muutama näkökulma vielä ansainnee tulla aukikirjoitetuksi. (Eikä minulla juuri nyt parempaakaan tekemistä ole.)

Ymmärrän erinomaisesti, mitä taiteilijat teoksellaan hakevat ja jollain tasolla ajatus jopa miellyttää minua. Ymmärrän myös Tulvan blogistin ajatuksen teoksesta henkilökohtaisen poliittisuuden manifestaationa. On totta, että lemmenlukkoihin liittyvä symboliikka on monilta osin kylmäävä, vastenmielinen ja vanhanaikainen: kun avain sanoo lukossa tiks ja heitetään järveen kuin Jati-Matic Terviksessä konsanaan, rakkauden on kestettävä myötä- ja vastamäet kunnes kuolema erottaa. "Oman elämän suuren rakkauskertomuksen symbolina toimivan uniikin rakkauslukon sulattaminen yhteen muiden samanlaisten lukkojen kanssa sulattaa myös illuusiota kertomuksen ainutlaatuisuudesta ja asettaa sen näin yhteiskunnallisen keskustelun piiriin. Henkilökohtainen on edelleen poliittista, ja tästä muistuttaminen vaatii toisinaan voimapihtejä", kirjoittaa blogisti Pieta Hyvärinen, ja hyvin kirjoittaakin.

On tietenkin totta, että postmodernin maailman palvoma yksilöllisyys ja henkilökohtainen identiteettipolitiikka ovat suurelta osin illuusiota ja kapitalistista hapatusta, jossa kansalaisuus typistyy kuluttajuudeksi. Lukkoepisodissa on kuitenkin kyse jostain muusta. Pelkistäessään lemmenparien rakkaudenilmaukset pelkäksi sarjaksi markkinalogiikan suuren teeman muunnelmia taiteilijat halveksivat yksilöllistä tunnekokemusta. Vaikka taiteessakin joskus lukko on vain lukko, nämä lukot ovat paljon enemmän: ne ovat tarinoita, ihmisille aidosti merkityksellisten elämysten merkitsijöitä, joiden mitätöinti on elitististä ja kusipäistä sanelua norsunluutornista. Tietenkin taiteen on uskallettava ottaa riskejä ja rikkoa rajoja, muuten se ei olisi taidetta vaan toisteista viihdettä. Tässä kuitenkin ylitettiin jokin sopivaisuuden raja, ja olen aidosti huolissani siitä, miten paljon tämä spektaakkeli onnistuu rapauttamaan kuvaa nykytaiteesta ihmisten mielissä.