On aivan inhimillistä pitää omaa arvomaailmaansa parempana ja pätevämmin perusteltuna kuin jonkun toisen. Sen sijaan se, että kiistää toisen arvomaailman olemassaolon kokonaan, koska se ei ole yhteensopiva omien ajatuskehikoiden kanssa, on nykymaailmaan sopimatonta kapeakatseisuutta. Tämä ilmiö esiintyy huomattavan usein erilaisten arvokysymyksiksi (ns. omantunnon kysymyksiksi) katsottujen poliittisten kiistakapuloiden yhteydessä, ja vastikään siihen syyllistyi Timo Soini väittäessään lain kannattajia "arvonihilisteiksi".
"Arvonihilismi on liikaa suurelle osalle kokoomuksen kannattajista varsinkin maaseudulla. Se sataa keskustan laariin."
Arvonihilismiä edustavat Soinin mielestä tasa-arvoista avioliittolakia näkyvästi kannattavat kokoomuspoliitikot, kuten pääministeri Alexander Stubb, sekä kansanedustajat Jaana Pelkonen ja Lasse Männistö.
Nihilismillä tarkoitetaan kielteisyyttä ja torjuntaa: arvonihilisti siis kieltäisi kaikenlaisten yleispätevien arvojen mahdollisuuden. Oikeastihan Soini tarkoittaa ylläolevassa lainauksessa kristillisiä arvoja ja vielä aivan tietyllä tavalla tulkittuina. On varsin epämiellyttävää leimata kaikki kyseisiä arvoja tunnustamattomat arvottomiksi - sanan kummassakin merkityksessä. Valitettavan usein tämänkaltaisia lausuntoja kuulee nimenomaan vakaumuksellisilta kristityiltä.
Tosiasiassa monet ateistitkin kunnioittavat monia aivan samoja arvoja kuin kristityt. Samoihin moraalisiin ja eettisiin johtopäätöksiin voi nimittäin tulla hyvin erilaisista lähtökohdista - ja periaatteessa aivan sama arvo voi johtaa hyvin erilaisiin toimintamalleihin. Sama arvopohja, joka saa Päivi Räsäsen vaatimaan hoitohenkilökunnalle oikeutta kieltäytyä abortista, saa totaalikieltäytyjän menemään vankilaan tai vegaanin kieltäytymään eläinperäisistä tuotteista. Taustalla on yleisinhimillinen elämän kunnioittamisen arvo, joka löytyy eri muodoissaan useiden uskontojen pyhistä kirjoista mutta joka voi ohjata uskonnottomankin esimerkiksi kohti pasifismia tai kasvissyöntiä. Ja mikä olennaisinta: samoihin ratkaisuihin voi päätyä jonkin korkeamman voiman johdattamana tai ilman sitä. Arvotyhjiössä ei kukaan ajatteleva ihminen voi elää.
Yhteiskuntamme kaipaa todellakin lisää julkista arvokeskustelua. Juupas-eipäs-väännön ja toisten moraalittomiksi syyttelyn sijaan parempi vaihtoehto olisi pyrkimys keskinäiseen kunnioittamiseen, erilaisten arvojen dialogiin ja yhteisten nimittäjien etsimiseen erottavien sijaan. Samalla ne toisten vierailta tuntuvat ajatusmallitkin voivat yhtäkkiä muuttua vähän ymmärrettävämmiksi. Nihilismipuhe ei ainakaan keskustelua edistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti