KU: Aika helmiä pöllöjä

Julkaistu Kansan Uutisissa 23.11.2012.

Aika helmiä pöllöjä

Helmipöllö on Suomen yleisin pöllö, monin verroin runsaslukuisempi kuin vaikkapa huuhkaja. Pienikokoinen pöllö on vaelluslintu, ja saattaa alkusyksyisin vaeltaa satojenkin kilometrien matkoja itä–länsisuunnassa. Helmipöllöiksi eli Helmareiksi kutsutaan myös Suomen naisten jalkapallomaajoukkuetta, ja tällä pöllölaumalla on ensi heinäkuussa edessä jännittävä reissu itänaapuriimme Ruotsiin EM-kisoihin. 

Naisten maajoukkueelta on viime vuosina totuttu odottamaan menestystä, ja jo pääsy 12 maan lopputurnaukseen karsintalohkonsa voittajana on mainio suoritus. Joukkue eteni karsinnoissa voitosta voittoon, mutta menestyksen varaan ei kannata tuudittautua – se kisa nimittäin voitettiin melkein jo lohkoarvonnoissa. Suomen karsintalohko oli varsin helppo, ja käytännössä Helmarit taistelivat alusta asti lohkonsa voitosta yhdessä Ukrainan kanssa. 

Kisoissa tie saattaa olla huomattavasti kivisempi, sillä rouva Fortuna arpoi joukkueen ykköskorista huolimatta varsin kovaan alkulohkoon. Samassa lohkossa Helmareiden kanssa pelaavat isäntämaa Ruotsi, kova Tanska ja arvaamaton Italia.

Vaikka päävalmentaja Andrée Jeglertz kommentoikin medialle lohkoa ”ihan hyväksi”, eivät joukkueen siivet välttämättä kanna jatkopeleihin asti. Onkohan Halmstadissa tai Göteborgissa, joissa Suomen alkulohkon ottelut pelataan, paikallista pöllökantaa? Sopivassa tilanteessa kentälle liihottelevalle voimaeläimelle voisi olla nyt käyttöä...

Kentälle liihottelevalle voimaeläimelle voisi olla nyt käyttöä.

Suomen joukkue on toki laadukas. Maalivahtiosasto on erityisen vahva, sillä kokeneet Minna Meriluoto ja tuore Norjan mestari Tinja-Riikka Korpela taistelevat tosissaan ykkösveskarin paikasta. Hyökkäyksessäkin on voimaa: joukkueen ehkäpä tärkein pelaaja Linda Sällström on toipunut pitkää kuntoutusta vaatineesta polvivammasta ja on mukana, kun ryhmä kokoontuu ensi viikolla Eerikkilään ensimmäiselle EM-kisoihin valmistavalle leirille.

Futista seuraava bongaa pöllöjen pelaajalistasta nopeasti tutulta kalskahtavia nimiä, mutta tosiasiassa Eveliina Parikka ei ole sukua Jarnolle, Tuija Hyyrynen Mikolle eikä Essi Sainio Karille. Annica Sjölund toki on maajoukkuehyökkääjä Danielin systeri.

Kovin kauaa ei itse asiassa ole siitä, kun suomalainen maajoukkue viimeksi pelasi lopputurnauksessa Ruotsin maaperällä: alle 21-vuotiaat Pikkuhuuhkajat kävivät kolme vuotta sitten ottamassa alkulohkossa kolme kertaa siipeensä.

Positiivisimpana suomalaisilmiönä kisoista jäikin mieleen Suomen Maajoukkueen Kannattajien paikalle matkustanut valtava fanijoukko, joka jaksoi kannustaa omiaan kovaäänisesti myös tappion hetkellä. Ilmeisesti SMJK on suunnittelemassa samantyyppistä matkaa myös ensi suven kisoihin, enkä voi toivoa muuta kuin runsasta osanottoa – toki myös omatoimimatkailijoilta.