Vanhan sanonnan (ja Aki Sirkesalon iskusävelmän) mukaan pirulle ei parane pikkusormea antaa, sillä näjetsen on paha tapa napata mukaansa koko käsi siinä imussa. Lausahdus sopii erinomaisesti keskusteluun ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista, sillä kuka ihan oikeasti olettaa, että tämä jää tähän? Nyt kun pää on avattu ja kolme yliopistoa ottaa maksut käyttöön tietyissä koulutusohjelmissa, lienee vain ajan kysymys koska ilmiö leviää ensin kaikkiin vieraskielisiin koulutusohjelmiin ja vähin erin koskemaan kaikkia opiskelijoita, kaikilla koulutusaloilla.
Nykyistä korkeakoulupolitiikkaa seuratessa tulee monesti hyvin epätoivoinen ja jopa absurdi fiilis. Ensin ulkopuolisen rahoituksen salliminen (ja siitä yhteiskunnan varoilla palkitseminen), mikä on jo paikoin johtanut koulutusalojen lakkauttamiseen: kenen leipää syö sen lauluja laulaa. Yliopistojen sivistysluonne murenee, kun kaikki tapahtuu talouden ehdoilla. Jo nyt ahtaimmalla ovat humanistiset tiedekunnat, joiden oppiaineilla harvemmin on bisnestä tehty.
Tulevaisuudessa siintää kauhukuvana suomalainen yliopisto, jossa opiskellaan vain bisnesorientoituneita kauppatieteitä ja teknisiä aloja. Opiskelija-aines on ihastuttavan homogeenista, sillä köyhän kakaralla ei ole korkeakouluihin lukukausimaksujen vuoksi mitään asiaa. On oireellista kuulla samojen ihmisten puolustelevan lukukausimaksuja ja puhuvan mahdollisuuksien tasa-arvosta. Kuulu sitaatti Eläinten vallankumouksesta hiipii väkisin mieleen.
Niinjoo, ja vähän arkisempaa pikkusormenantoa vielä tähän loppuun. Tamysta aikanani hilpaistessani vannoin tassu Linnunradan käsikirjalla, etten enää koskaan tunge rähmäkäpälöitäni opiskelijapolitiikkaan. Toisin kävi, ja nyt ollaan sitten HUMAKOn edarin vpj ja ammattikorkeakoulun hallituksen varajäsen.
Lukukausimaksut on vaan nyt ainoa järkevä tapa rahoittaa edes osaksi kustannuksia. Miksi mielestäsi minun pitäisi maksamistani veroista maksaa sinun opiskelusi? Paljonkohan yhteiskunnalle sinunkin kouluttamisestasi on ollut hyöytyä?
VastaaPoistaEnsiksikin muistutan siitä, että myös opintoraha on veronalaista tuloa.
VastaaPoistaHyvinvointiyhteiskunta toimii niin, että kerätyillä veroilla pidetään huolta siitä, että yhteiskunnan rattaat pyörivät. Yksi tällainen pyörivä ratas on koulutus, jolla tuotetaan yhteiskuntaan lisää työvoimaa ja veronmaksajia. Maksuton koulutus takaa sen, että taustastaan riippumatta yksilöllä on edes näennäisen tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kaikenlaiseen koulutukseen, myös korkea-asteella. Lukukausimaksut edesauttaisivat yhteiskunnan kahtiajakautumista entisestään, mikä ainakaan minun ajattelussani ei ole hyvä asia. Eriarvoistumisella kun on tapana lisätä myös yhteiskunnan levottomuutta.
Kun sinä rahoitat veroistasi minun opiskeluni nyt, minä saatan tulevaisuudessa maksaa omistani vaikkapa sinun eläkkeesi. Todella harva opiskelija opiskelee vain opiskelemisen riemusta, vaan tarkoituksena on hankkia ammatti ja päästä työelämään. Kun itse en aikaisemmalla pohjakoulutuksellani saanut edes vähän vakinaisempaa työtä, päätin jatkaa opiskeluja vahvasti työelämäsuuntautuneessa koulutusohjelmassa. Lisäksi yhteiskunta myöntää per korkeakouluopiskelija vain tietyn määrän tukikuukausia, joten rahoitan tämän opiskeluni noin 50/50 ihan rehellisellä työnteolla.
Jos hyöty yhteiskunnalle lasketaan maksetuissa veroissa, en ole toistaiseksi ollut yhteiskunnalle kovin hyödyllinen. Ihmisen hyöty yhteisölleen on mielestäni kuitenkin paljon muuta kuin taloudellinen. Moni opiskelijakin tekee opintojensa ohessa vapaaehtoistyötä, ja itsekin aloitan maaliskuussa palkattoman harjoittelun nuorisotilalla. Tämäkin on ilmeisesti sitten inun logiikallasi täysin turhaa työtä.
Hyvä Anonyymi,
VastaaPoistaMiten niin lukukausimaksut ovat ainoa järkevä tapa?
Miksi minun pitäisi sitä ja tätä? Miksi minun pitää maksaa sinun nauttimistasi yhteiskunnallisista palveluista sekä infrastruktuurista? Paljonko yhteiskunnalle on ollut hyötyä SINUN kouluttamisestasi?
Kaikista kamalintahan on, jos maksetut verot käytetään johonkin.