Vanitas vanitatum jne.

Iltapäivälehdet ovat saaneet viime päivinä reilusti jutun juurta: Miss Suomi -kisojen osallistujat on julkaistu! Sittemmin olemmekin saaneet ihmetellä yhden kandidaatin tatuointia, toisen "seksitanssitaustaa" ja oikeastaan mitä vain tyhjänpäiväistä, mitä nuorten naisten arjesta esiin saatetaan kaivaa.

Turhuuksien turhuus.

Olen vuosikaudet ihmetellyt, mikä funktio kauneuskilpailuilla nykymaailmassa on. Jatkuvasti julkisissa puheenvuoroissa tuodaan esille, miten häiriintynyttä ulkonäön korostaminen nyky-yhteiskunnassa on: puhutaan esimerkiksi siitä, miten pärstäkerroin vaikuttaa työhönotossa. Samalla kuitenkin tällaiset rotuhygienistiset karjamarkkinat painetaan villaisella, ovathan ne vain harmitonta hupia massoille. Harmittomuus on tosin vain näennäistä.

Joka vuosi missikisojen osallistujien kuvia katsellessa tulee kiinnittäneeksi huomiota nuorten naisten ulkoiseen samankaltaisuuteen. Missillä tulee olla tietynlainen vartalo, aivan tietynlaiset kasvot, tarpeeksi pituutta, mieluusti ei tatuointeja eikä lävistyksiä ja puhtoinen tausta. Tällaiset kirjoittamattomat kriteerit luovat kuvan hyväksytystä ja tavoiteltavasta naiseudesta. Missimuotin paremmuutta vaikkapa mallimaailman säännöstöön perustellaan usein sillä, että missit ovat yleensä suurin piirtein terveissä mitoissa. Tämähän toki on hyvä asia, mutta se ei silti poista missimuotin alistavuutta. Missikisat ovat erinomainen esimerkki niin kutsutusta ylistämällä alistamisesta: kun sinä nyt olet noin kaunis, ei sinua tarvitse edes yrittää ottaa vakavasti millään muulla elämän osa-alueella. Miehet voivat hoitaa oikeat työt, näytä sinä vain nätiltä.

Monikulttuuristuvassa maailmassa missikisojen merkitys ainakin Suomessa tuntuu olevan katoamassa olevan myyttisen Suomi-neito-ideaalin jopa nationalistinen propagoiminen. Miten muka mielestänne voi selittää sitä, ettei missien joukossa taaskaan ole yhtään ei-skandinaavisen näköistä ehdokasta, vaikka maassamme on päivä päivältä enemmän maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään? Minulle nämä kisat näyttäytyvät ällöttävinä rotuhygieniamittareina, jotka sietäisivät jo jäädä unholaan.