Meidän jengi (ja ne muut)

Tuskin olen ainoa, joka hairahtui ennusteissaan 2011 eduskuntavaalien jälkeen harhaan. Kuvittelin jytkyn lerpahtavan alta aikayksikön, kun perussuomalaiset pääsevät vallankahvaan ja saavat todella näyttää, mihin kykenevät - mitä en olettanut kovin kummoiseksi. Noh, kuten tiedämme, olin karkeasti väärässä. Keskustan vaalivoitto ja kannatuksen suuruus ei tullut minulle minään yllätyksenä, ja kykenen sen taustat aivan hyvin ymmärtämään. Persujen torjuntavoitto sitä vastoin vaikutti ensi alkuun täydeltä mysteeriltä: onhan kulunut nelivuotiskausi ollut lukuisten skandaalien täyttämää jo pelkästään eduskunnassa, kuntatasolta en edes aloita. Mikä sai ihmiset vielä kerran luottamaan perussuomalaisiin?

Vulkanuslainen näkökulma karkotusaloitteeseen

Olen tätä nykyä ottanut oikeudekseni harjoittaa nettikeskusteluissa niin kutsuttua vulkanuslaista lähestymistapaa. Metodin alkulähde on tietenkin Star Trek -televisiosarjan vulkanuslainen Spock-hahmo, jolle asiat tulivat helpoimmin ymmärrettäviksi logiikan kautta. Jos se on loogista, siinä on järkeä.

Tänään olen yrittänyt suippokorvat täristen saada selkoa vastikään kriittisen 50 000 allekirjoituksen rajan ylittäneestä kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkotusta. Huomattavan pitkän pohdiskelun ja lakikirjan tavaamisen jälkeenkään en ole aivan varma, mitä tässä halutaan.