sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Vasen, yks, kaks

Sopivasti vapun kunniaksi saimme kasaan historian toisen Vasen-lehden. Prosessi oli raskas mutta antoisa, ja lopputulokseen kelpaa olla tyytyväinen. Erityiset kiitokset on syytä osoittaa päätoimittaja Pirkko Kotilalle, takapiru ja emerituspäätoimittaja Esko Tulustolle, ulkoasuvastaava ja luotettava pakkipari Tuomas Karppiselle sekä mainosmyynnistä vastanneelle Jiri Siroselle. Lehteä on painettu muhkeat 90 000 kappaletta, joten kaikille halukkaille löytyy varmasti omansa - lehteä jaetaan Vasemmiston tapahtumissa pitkin kevättä ja kesää. Näköislehti on luettavissa myös verkossa Issuu-palvelussa. Vasen-lehdelle on avattu myös oma Facebook-sivu, jossa voi seurata lehdenteon etenemistä ja vaikka ideoida juttuja seuraavaan numeroon: seuraava lehti tehdään ennen kuntavaaleja.

Paitsi että toimin edellisen numeron tapaan lehden toimitussihteerinä, kirjoitin siihen myös yhden oman jutun. Julkaisen sen nyt tässä, vaikkapa tulevan vappumarssin virittelyksi: perustuloaktivistit ovat suunnitelleet osallistuvansa marssiin omana blokkinaan. 

Vähitellen vallankumoukseen

Missä perustulo, siellä Perkiö


Perustulo on poliittisen sesongin kuumimpia trendejä. Tutkija ja aktivisti Johanna Perkiö kuitenkin uskoo, että perustulon toteuttamiseen on vielä matkaa. Sitä kohti voidaan silti edetä tukimuotoja yhtenäistämällä.


Johanna Perkiö valmistelee väitöskirjaa perustulon poliittisista mahdollisuuksista Suomessa. Hän on myös koordinoinut Vasemmistofoorumin aiheeseen liittyvää tutkimushanketta, ollut perustamassa Suomeen perustuloa ajavaa BIEN-verkostoa, laatinut Vasemmiston perustulomallia puolueen työryhmässä sekä puuhannut kansalaisaloitteen parissa.

”Innostuksestani perustuloon saan kiittää Vasemmistofoorumia. Tutkimushankkeen myötä aloin perehtyä aiheeseen ja kerätä yhteistyöverkostoa, jonka kautta tutustuin moniin tutkijoihin ja aktivisteihin Suomessa ja ulkomailla. Olen varmaan parin viime vuoden aikana ollut mukana melkein kaikissa perustulojutuissa Suomessa. Perustulosta tai kansalaispalkastahan on keskusteltu täällä jo 1980-luvulla, mutta silloin keskustelua kävivät lähinnä asiantuntijat ja poliitikot. Ruohonjuuritason kansalaisliikehdintä on vielä Suomessa aika uusi juttu”, Perkiö valottaa.

Suuretkin muutokset mahdollisia 


Perustulokeskustelua vaikeuttavat eri tahojen eriävät näkemykset perustulon luonteesta. Eniten julkista keskustelua on herättänyt Vihreiden malli, mutta myös Vasemmiston työryhmä on julkaissut oman perustulomallinsa. Ovatpa jotkut kokoomuslaisetkin ilmoittautuneet perustulon kannattajiksi, joskin heidän ajatuksensa eronnevat Vasemmiston vastaavista melko lailla.  

”Vasemmiston piirissäkin on kaksi erilaista linjaa, toisaalta perinteisempi sosiaalipoliittinen ajattelu ja toisaalta nuorten prekariaattiaktivistien nykyiset tuotantosuhteet haastava linja. Nykytilanteessa on epätodennäköistä, että perustulo menisi läpi yhtenäisenä poliittisena ohjelmana. Perustulon toteuttamista voidaan kuitenkin edistää pienin oikeansuuntaisin askelin, kuten vaikkapa jo toteutunut takuueläke ja se, etteivät puolison tulot enää vaikuta työmarkkinatukeen. Vasemmiston on kuitenkin pystyttävä katsomaan myös poliittisten realiteettien ulkopuolelle ja nähtävä perustulo osana laajempaa tulevaisuuden visiota. Nyt vallitsevassa oikeiston hegemoniassa voi nähdä murtumisen merkkejä, mikä voi avata mahdollisuuden suurillekin yhteiskunnallisille uudistuksille.”  

Perustulon käyttöönotto vaatisi lisäksi riittävän suuren poliittisen tuen. Puolueiden sisällä on aiheesta paljon eripuraa, ja vaikka esimerkiksi jotkut demarit suhtautuvat asiaan myötämielisesti, on ammattiyhdistysliikkeen kanta perustuloon torjuva.

”Ay-liike pelkää, että perustulo rapauttaisi työehtosopimusjärjestelmää ja laskisi ihmisten halukkuutta kuulua liittoihin. Myös työnantajapuoli vastustaa asiaa, tosin eri syistä”, Perkiö tiivistää.

Työn vastaanottamisesta aina kannattavaa


Tärkein perustuloa puoltava seikka on Johanna Perkiön mukaan työelämän muutos. Ihmisten asema työmarkkinoilla on entistä epävarmempi, erilaiset pätkä- ja silpputyöt ovat lisääntyneet kuten myös itsensä työllistäminen yrittäjäksi ryhtymällä.

”Perustulon avulla pienimuotoisen työn vastaanottaminen ja tekeminen helpottuisi. Pienituloisen veroaste voi olla nykyään käytännössä jopa 80-90 prosenttia, kun saadut työtulot vähentävät sosiaalietuuksia.”

Väitteet perustulon passivoivasta vaikutuksesta onkin helppo kumota. ”Koska lisätulot eivät vaikuttaisi perustuloon, olisi työn vastaanottaminen aina kannattavaa.”

Perustulon vastustajat syyttävät usein mallia kalliiksi. Perkiö on toista mieltä. ”Verrattuna esimerkiksi 1990-luvun lopulta tehtyihin tuloverohelpotuksiin perustulon hintalappu ei yhtäkkiä näytäkään niin suurelta. Perustulossa liikkuu isoja rahavirtoja, mutta koska suuri- ja keskituloisilta perustulon tuoma lisä peritään takaisin valtiolle verotuksessa, ja samalla perustulolla korvataan muuta sosiaaliturvaa, ei sen nettokustannus lopulta muodostu ylitsepääsemättömän suureksi. Perustulo tasaisi myös tuloeroja, sillä suurituloisia verotettaisiin eniten”, hän toteaa.

Esimerkiksi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret sekä kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ovat ideoineet perustulokokeilua Itä-Helsinkiin. Kokeilujen käytännön toteuttaminen voi olla kuitenkin hankalaa ja tulokset monitulkintaisia. ”Tuloksiin voivat vaikuttaa monet seikat, ja on mahdollista, että ne voidaan tulkita poliittisissa väännöissä myös epäedullisiksi perustulon kannalta”, Perkiö pohtii. ”Eikä vallankumousta oikein voi kokeilla”, hän veistelee.


BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto
o       lyhenne sanoista Basic Income Earth Network
o       kansainvälinen BIEN perustettu 1986 Euroopan tasolla, 2004 alkaen toiminta globaalia
o       Suomen BIEN hakee kansainvälisen verkoston jäsenyyttä, alustavasti hyväksytty
o       puoluepoliittisesti sitoutumaton
o       tarkoitus lisätä keskustelua perustulosta, edistää sen toteuttamista ja seurata kansainvälistä toimintaa
o       valmistelee kansalaisaloitetta perustulosta
o       lisätietoja: www.perustulo.org