torstai 16. maaliskuuta 2017

Arvostusta amiksille!

Eduskunta keskusteli keskiviikkona ammattikoulutuksen leikkauksia koskeneesta välikysymyksestä. Vaikka kuinka hallituspuolueet haluaisivatkin leimata välikysymyksen opposition vaalikampanjatempuksi, se on juuri nyt enemmän kuin tarpeellinen. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu Suomessa tällä hetkellä niin valtavia muutospaineita, ettei asiaa voi ohittaa olankohautuksella.


Ammatillisen koulutuksen päätarkoitus on antaa opiskelijalle sellainen ammattitaito, jolla hän pärjää nykypäivän työelämässä. Samaan aikaan koulutusleikkausten kanssa ollaan toteuttamassa ammatillisen koulutuksen reformia, joka ylevistä ja työelämän tarpeista lähtevistä tavoitteistaan huolimatta herättää epäilyksiä koulutuksen laadun rapautumisesta. Tämä yhdistettynä ammatillisen koulutuksen leikkauksiin johtaa polulle, jolta pitää kääntyä nopeasti takaisin. Resurssien vähetessä uudistuksia on toki tehtävä, mutta se ei saisi johtaa ammatillisen koulutuksen alasajoon.

Ammatillisten oppilaitosten lähiopetuksesta on jo nyt säästöpaineissa leikattu reilusti. Reformissa ollaan siirtämässä entistä suurempaa osaa oppimisesta työpaikoille. Työn toki oppii tekemällä, mutta pedagogisen ohjauksen tarvetta tämä ei poista. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen siirtää vastuuta yrityksiin, ja opiskelijat joutuvat hyvin eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, miten laadukasta ohjausta yrityksessä ollaan valmiita tarjoamaan. Lisäksi suhtaudun hyvin skeptisesti siihen, ollaanko yrityksissä ylipäätään valmiita ottamaan nykytilannetta paljon enemmän opiskelijoita harjoittelemaan, puhumattakaan siitä, että minkäänlaiselle ohjaukselle löytyisi riittävästi aikaa. Jo nyt monen on hankala löytää työssäoppimispaikkaa, ja opiskelijalla saatetaan teettää töitä, jotka eivät edistä oman alan ammattitaitoa. Kahvinkeittäminen on toki hyödyllinen taito, mutta ei sillä vaikkapa hitsarin hommissa paljoa tee.

Vuoden 2015 Amisbarometrin mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ovat sitä tyytyväisempiä, mitä enemmän he ovat saaneet lähiopetusta. Myös opiskelijat ymmärtävät lähiopetuksen tärkeyden: koulun penkiltä saadaan pohja, jolta on hyvä ponnistaa kokeilemaan siipiään työssäoppimisessa. Lähiopetuksen heikentäminen herättää kysymyksiä myös opiskelijoiden mahdollisuuksista jatko-opintoihin. Nykyäänhän ammatillisella tutkinnolla voi jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa ja joillain aloilla jopa yliopistossa, mutta mikäli koulutuksen yleissivistävästä osuudesta niistetään vielä lisää, opiskelijat tuskin saavuttavat korkeakouluissa vaadittavaa taitotasoa esimerkiksi kieliaineissa. Kuten Li Andersson totesi ryhmäpuheenvuorossaan välikysymyskeskustelussa:

Suomalaisen koulutusjärjestelmän yksi vahvuus on se, että minkään koulutuspolun valitseminen ei sulje toista pois. Amiksesta voi halutessaan jatkaa ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Koulutusleikkaukset ja yleisten aineiden opetustuntien romahtaminen vaarantavat tämän tasa-arvoisen mallin. Ilman riittävää osaamispohjaa jatko-opintokelpoisuudesta tulee muodollinen oikeus, joka ei käytännössä toteudu. 

Ammatillisen koulutuksen uudistukset vaativat jatkossa opiskelijoilta myös entistä suurempaa itsenäisyyttä oman koulutuspolkunsa rakentamisessa, eikä rahoituksen vähetessä tukea ole välttämättä saatavilla tarpeeksi. Etenkin juuri peruskoulunsa päättäneillä on kuitenkin hyvin erilaisia valmiuksia opintojen itsenäiseen suunnitteluun ja edistämiseen. Yhteiskunnan mielestä 16-vuotias ei ole vielä kypsä äänestämään, mutta kuitenkin täysin kykenevä tekemään mahdollisesti koko loppuelämäänsä koskevia koulutusvalintoja. Jokainen ymmärtää, että toiset ovat tähän valmiimpia kuin toiset, ja juuri tästä syystä tarvitaan myös riittävää pedagogista ohjausta, lähiopetusta sekä kunnollista opinto-ohjausta myös peruskoulun puolella. Pahimmillaan työssäoppimisen lisääminen yhdistettynä entistä suurempaan opiskelun itseohjautuvuuteen lisää koulupudokkuutta, joka johtaa helposti syrjäytetyksi tulemiseen.

Suomi ei pyöri pelkillä maistereilla ja tohtoreilla, vaan tarvitsemme myös ammattiosaajia. Paitsi, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen vähentäminen saisi jo riittää, myös opetuksen laadun on oltava kunnossa. Tulevaisuuden työelämä vaatii entistä monipuolisempaa ammattiosaamista ja valmiutta oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, ja mikäli opetuksen perusasiat eivät ole kunnossa, teemme koko yhteiskunnalle karhunpalveluksen. Amiksille kuuluu arvostus, myös käytännön poliittisissa teoissa.




Ei kommentteja: