Olen palannut! Työväen Musiikkitapahtuma tuli sitten elettyä ja koettua, olo on edelleen väsynyt mutta onnellinen. Kiitos koko ihanalla tuotantotiimille ja talkoolaisille unohtumattomasta viikosta, ensi vuonna uudestaan, jookoskookos? :)
Musiikillisesta näkökulmasta tapahtuma onnistui mielestäni tänä vuonna erinomaisesti, ja kun vielä säätkin suosivat niin eipä yllekirjoittaneella voi enempiä valittamisen aiheita olla. Erityisesti mieleen jäi Agit-Prop, jonka esitystä eturivissä kuunnellessani silmänurkka pysyi kuivana tasan kahden ensimmäisen kappaleen ajan. Vasemmistolainen laululiike elää ja voi hyvin - muunlaiseen johtopäätökseen ei voi päätyä katseltuaan kymmenien, jollei satojen ihmisten tunnustaessa yhteen ääneen yhteistä uskoaan siihen, kenen joukoissa tulee seistä. Kenelläkään tuskin oli asiasta mitään epäselvyyttä. Agitin posse valloitti myös pressitoimiston väen piipahtamalla esityspäivänään morjestamassa, sainpa aneltua koko joukolta ihan nimikirjoituksetkin. Hienoa väkeä, en malta odottaa seuraavaa keikkaa. (Huvittavaa sen sijaan oli, että keikan jälkeen Hämeen Vasemmistonuorten innokas agitaattori tuli kysymään minulta, että olenkos koskaan kuullut Vasemmistonuorista. Onneksi toiminnanjohtaja Kähkönen oli vieressä ja napautti nuorta tyttöä olkapäälle todeten "se on jo meitä"...)
Harmitti hieman, että en ehtinyt työnteoltani juuri katsella paikallisten trubaduurien Sanna Saarisen ja Pasi Revon Jacques Brel -esitystä, onneksi musiikki kuului toimistoomme asti avonaisesta ikkunasta. Täytyy kyllä myöntää, että siinä vaiheessa kuin lempilauluni Amsterdamin kaihoisat alkutahdit kantautuivat kuuloelimiin, unohtui tiedotteen kirjoittaminen saman tien ja Vainikainen lensi tapahtumateltalle kuin leppäkeihäs...
Virtuaalinen littipeukku on vielä pakko nostaa Yöväen baarikierroksella torstaina esiintyneelle Yrjänä Saurokselle, hieno mies. Yrjänä kahvitteli vielä esityksen jälkeisenä päivänä kanssamme toimistossa, ja villien huhujen mukaan farkuntaskusta olisi pilkistänyt reilunkokoinen viinaleka. Boheemi artisti viimeisen päälle, ja loistava esiintyjä.
Sitten jotain aivan muuta. Minä ja kolme muuta nuorta vasemmistonaista annoimme eilen Kansan Uutisten Viikkolehdelle haastattelun syksyn kuntavaaleja koskien. Juttu tulee ilmeisesti ensi viikolla ulos, kerron sitten täälläkin kun tiedän tarkemmin. Kansijutusta oli kuitenkin puhe, ja otettiin paljon hyviä kuviakin Kehräsaaren punatiilisessä teollisuusmaisemassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.