Sopivasti vapun kunniaksi saimme kasaan historian toisen Vasen-lehden. Prosessi oli raskas mutta antoisa, ja lopputulokseen kelpaa olla tyytyväinen. Erityiset kiitokset on syytä osoittaa päätoimittaja Pirkko Kotilalle, takapiru ja emerituspäätoimittaja Esko Tulustolle, ulkoasuvastaava ja luotettava pakkipari Tuomas Karppiselle sekä mainosmyynnistä vastanneelle Jiri Siroselle. Lehteä on painettu muhkeat 90 000 kappaletta, joten kaikille halukkaille löytyy varmasti omansa - lehteä jaetaan Vasemmiston tapahtumissa pitkin kevättä ja kesää. Näköislehti on luettavissa myös verkossa Issuu-palvelussa. Vasen-lehdelle on avattu myös oma Facebook-sivu, jossa voi seurata lehdenteon etenemistä ja vaikka ideoida juttuja seuraavaan numeroon: seuraava lehti tehdään ennen kuntavaaleja.
Paitsi että toimin edellisen numeron tapaan lehden toimitussihteerinä, kirjoitin siihen myös yhden oman jutun. Julkaisen sen nyt tässä, vaikkapa tulevan vappumarssin virittelyksi: perustuloaktivistit ovat suunnitelleet osallistuvansa marssiin omana blokkinaan.
Vähitellen vallankumoukseen
Missä perustulo, siellä Perkiö
Perustulo on poliittisen sesongin kuumimpia trendejä.
Tutkija ja aktivisti Johanna Perkiö kuitenkin uskoo, että perustulon
toteuttamiseen on vielä matkaa. Sitä kohti voidaan silti edetä tukimuotoja
yhtenäistämällä.
Johanna Perkiö
valmistelee väitöskirjaa perustulon poliittisista mahdollisuuksista Suomessa.
Hän on myös koordinoinut Vasemmistofoorumin aiheeseen liittyvää
tutkimushanketta, ollut perustamassa Suomeen perustuloa ajavaa BIEN-verkostoa,
laatinut Vasemmiston perustulomallia puolueen työryhmässä sekä puuhannut
kansalaisaloitteen parissa.
”Innostuksestani perustuloon saan kiittää
Vasemmistofoorumia. Tutkimushankkeen myötä aloin perehtyä aiheeseen ja kerätä
yhteistyöverkostoa, jonka kautta tutustuin moniin tutkijoihin ja aktivisteihin
Suomessa ja ulkomailla. Olen varmaan parin viime vuoden aikana ollut mukana
melkein kaikissa perustulojutuissa Suomessa. Perustulosta tai
kansalaispalkastahan on keskusteltu täällä jo 1980-luvulla, mutta silloin
keskustelua kävivät lähinnä asiantuntijat ja poliitikot. Ruohonjuuritason
kansalaisliikehdintä on vielä Suomessa aika uusi juttu”, Perkiö valottaa.
Suuretkin muutokset mahdollisia
Perustulokeskustelua vaikeuttavat eri tahojen eriävät
näkemykset perustulon luonteesta. Eniten julkista keskustelua on herättänyt
Vihreiden malli, mutta myös Vasemmiston työryhmä on julkaissut oman
perustulomallinsa. Ovatpa jotkut kokoomuslaisetkin ilmoittautuneet perustulon
kannattajiksi, joskin heidän ajatuksensa eronnevat Vasemmiston vastaavista
melko lailla.
”Vasemmiston piirissäkin on kaksi erilaista linjaa, toisaalta
perinteisempi sosiaalipoliittinen ajattelu ja toisaalta nuorten
prekariaattiaktivistien nykyiset tuotantosuhteet haastava linja. Nykytilanteessa
on epätodennäköistä, että perustulo menisi läpi yhtenäisenä poliittisena
ohjelmana. Perustulon toteuttamista voidaan kuitenkin edistää pienin
oikeansuuntaisin askelin, kuten vaikkapa jo toteutunut takuueläke ja se,
etteivät puolison tulot enää vaikuta työmarkkinatukeen. Vasemmiston on kuitenkin pystyttävä katsomaan
myös poliittisten realiteettien ulkopuolelle ja nähtävä perustulo osana
laajempaa tulevaisuuden visiota. Nyt vallitsevassa oikeiston
hegemoniassa voi nähdä murtumisen merkkejä, mikä voi avata mahdollisuuden
suurillekin yhteiskunnallisille uudistuksille.”
Perustulon käyttöönotto vaatisi lisäksi riittävän suuren
poliittisen tuen. Puolueiden sisällä on aiheesta paljon eripuraa, ja vaikka
esimerkiksi jotkut demarit suhtautuvat asiaan myötämielisesti, on
ammattiyhdistysliikkeen kanta perustuloon torjuva.
”Ay-liike pelkää, että perustulo rapauttaisi työehtosopimusjärjestelmää
ja laskisi ihmisten halukkuutta kuulua liittoihin. Myös työnantajapuoli
vastustaa asiaa, tosin eri syistä”, Perkiö tiivistää.
Työn vastaanottamisesta aina kannattavaa
Tärkein perustuloa puoltava seikka on Johanna Perkiön mukaan
työelämän muutos. Ihmisten asema työmarkkinoilla on entistä epävarmempi,
erilaiset pätkä- ja silpputyöt ovat lisääntyneet kuten myös itsensä
työllistäminen yrittäjäksi ryhtymällä.
”Perustulon avulla pienimuotoisen työn vastaanottaminen ja
tekeminen helpottuisi. Pienituloisen veroaste voi olla nykyään käytännössä jopa
80-90 prosenttia, kun saadut työtulot vähentävät sosiaalietuuksia.”
Väitteet perustulon passivoivasta vaikutuksesta onkin helppo
kumota. ”Koska lisätulot eivät vaikuttaisi perustuloon, olisi työn
vastaanottaminen aina kannattavaa.”
Perustulon vastustajat syyttävät usein mallia kalliiksi.
Perkiö on toista mieltä. ”Verrattuna esimerkiksi 1990-luvun lopulta tehtyihin
tuloverohelpotuksiin perustulon hintalappu ei yhtäkkiä näytäkään niin suurelta.
Perustulossa liikkuu isoja rahavirtoja, mutta koska suuri- ja keskituloisilta
perustulon tuoma lisä peritään takaisin valtiolle verotuksessa, ja samalla
perustulolla korvataan muuta sosiaaliturvaa, ei sen nettokustannus lopulta
muodostu ylitsepääsemättömän suureksi. Perustulo tasaisi myös tuloeroja, sillä
suurituloisia verotettaisiin eniten”, hän toteaa.
Esimerkiksi Etelä-Suomen Vasemmistonuoret sekä
kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)
ovat ideoineet perustulokokeilua Itä-Helsinkiin. Kokeilujen käytännön
toteuttaminen voi olla kuitenkin hankalaa ja tulokset monitulkintaisia. ”Tuloksiin
voivat vaikuttaa monet seikat, ja on mahdollista, että ne voidaan tulkita poliittisissa
väännöissä myös epäedullisiksi perustulon kannalta”, Perkiö pohtii. ”Eikä vallankumousta
oikein voi kokeilla”, hän veistelee.
BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto
o
lyhenne
sanoista Basic Income Earth Network
o kansainvälinen
BIEN perustettu 1986 Euroopan tasolla, 2004 alkaen toiminta globaalia
o Suomen
BIEN hakee kansainvälisen verkoston jäsenyyttä, alustavasti hyväksytty
o puoluepoliittisesti
sitoutumaton
o tarkoitus
lisätä keskustelua perustulosta, edistää sen toteuttamista ja seurata
kansainvälistä toimintaa
o valmistelee
kansalaisaloitetta perustulosta
o lisätietoja:
www.perustulo.org